olipa kerran ripset

Pidempään blogiani lukeneet muistavat, että kävin tämän vuoden helmikuussa ottamassa itselleni ripsien pidennykset. Tarkkasilmäisimmät huomasivat myös sen, että kerroin tässä hiljattain luopuneeni niistä. Nyt seuraisi pienen pieni yhteenveto siitä, mistä tilanteesta lähdettiin, mihin on tultu ja ennenkaikkea, millä mielellä.

Alkuun sain paljon niin varoituksia, kehuja kuin kyselyitäkin pidennyksistä ja niiden seuraamuksista omiin ripsiin. Moni jakoi kommenttiboksissa kokemuksiaan siitä, kuinka pidennysten poisjättämisen jälkeen omat ripset olivat menneet erittäin huonoon kuntoon, joku taas kertoi, ettei ollut mitään eroa huomannutkaan. Itse pystyin vastailemaan kyselijöille vain "eioota", omakohtaista kokemusta kun asiasta ei luonnollisestikaan ole, jos on juuri käynyt ne pidennykset vasta laitattamassa, ja kuten sanottua, melko yksilöllistä tämäkin. Ripsihuoltajani oli puolestaan sitä mieltä, että usein suurin "järkytys" aiheutuu vain siitä syystä, että harva enää muistaa, miltä ne omat ripset ovat oikeasti ennen niitä pidennyksiä näyttäneetkään - että siis "aika kultaisi muistot".

Nyt kun itselläni on asiasta ihan omakohtaista kokemusta ja jopa kuvallistakin dataa, niin ajattelinpa nyt sitten jakaa before-after -kuvat teidänkin kanssanne - kysymyksiä pidennyksistä kun tulee niin usein, että aihe selvästikin kiinnostaa :-) Tässä tulevat nyt siis täysin meikittömät kuvat, sekä ennen (2 ensimmäistä kuvaa) ja 5 kuukautta jälkeen (alimmaisin) pidennysten...

Ensimmäinen oma reaktioni ripsiä alkuotoksiin verratessani oli sen vanhan viisauden toteamus, että nähtävästi niitä elämän pieniä asioita osaa arvostaa vasta sitten, kun ne on (melkein) menettänyt. Ja ettei näe sitä metsää puilta ja kuinka pitääkin mennä merta edemmäs kalaan ja mitä näitä nyt on ;) Ennen pidennysten ottamista pidin omia ripsiäni "ihan ookoina", mutta näin jälkikäteen on tietysti hyvä tulla ja viisastella, että olivathan nuo aika kivat ihan tuollaisenaankin. Ripseni olivat kuitenkin suhteellisen tuuheat ja taipuisat, pituudessakaan ei ollut varsinaisesti mitään valittamista. 

Pelkästään näyttävyyden vuoksi en pidennyksiä ottanutkaan vaan lähinnä ensisijaisesti niiden mukanaan tuoman helppouden vuoksi - ja sitä ne kyllä arkeen toivatkin! Meikkaukseen meni keskimäärin vain 5-7 min eikä koskaan tarvinnut murehtia sitä, ovatko ripsivärit pitkin poskia tai että meneekö silmämeikkiä piilareihin, jonka vuoksi saa pahimmassa tapauksessa kulkea sumuisilla linsseillä koko päivän ennenkuin pääsee niitä putsailemaan. Extempore-lähdöistä nyt puhumattakaan, aina oli nassu readysteadygo -kunnossa ;)

Mutta niin, niihin omiin ripsiin vielä palatakseni. Pidennysten poisoton jälkeen olo oli kyllä kieltämättä kuin kaljulla - ripsikaljulla. Täysin ripsetön en sentään - ja onneksi - ollut kuitenkaan, mutta pientä katoa siellä täällä oli havaittavissa ja pituuskin tuntui lyhyemmältä. Pahinta kaikesta oli kuitenkin ripsien jäykkyys; ne kun eivät taipuneet eivät sitten millään eivätkä mihinkään suuntaan! Ripsivärin sutiminenkin tuntui ensimmäisinä päivinä lähinnä "suolan hieromiselta haavoihin", kun puolet maskarasta löytyi voittopuolisesti aina joko ylä- tai alaluomelta, tönkkösuoriin ja nysäpituisiin ripsiin kun oli niin vaikea osua :D En kuitenkaan missään vaiheessa ole masentunut asiasta tai myöskään katunut pidennysten ottamista; mitään kun ei elämässä kokeilematta opi ja on ollut lohduttavaa ja kannustavaa huomata, kuinka ne omat ripset ovat taas alkaneet kasvaa ennalleen (josta osakiitos kuuluu myös varmasti Mavalan ripsiseerumille, jota olen ahkerasti aamuin illoin sutinut niihin :)). 

Tässä vielä pientä vertailukuvaa...

Vasemmalla kuva viime kesältä, oikealla puolella otettu kuva on napsaistu toissapäivänä, molemmissa kuvissa ripsissäni on samaa Diorin Diorshow maskaraa. Ihan ei olla vielä entisissä mitoissa, mutta hitaasti ja varmasti täältä vielä tullaan!:) 

Summasummarum. En edelleenkään kadu, että otin pidennykset, niiden ansiosta kun on varsin huoleton talvi takana:) Olen myös saanut pari kertaa hyvän muistutuksen siitä, miksi elämä niiden kanssa olikaan niin helppoa, kun olen huomannut kulkeneeni ripsivärit yläluomilla :D Itseasiassa pidennyksistä luopumisen oli tarkoitus ollakin vain väliaikainen, olosuhteiden pakon sanelema ratkaisu (josta syystä en muuten ole edelleenkään perunut jo kesäkuussa elokuulle varaamaani aikaa), mutta näin pari viikkoa omilla ripsillä elelleenä ja joka päivä niiden kasvusta entistä enemmän innostuneempana, olen sitten kuitenkin tainnut tulla siihen tulokseen, että jatkan toistaiseksi näin :) En siis sano, etteikö enää koskaan, ei vain nyt hetkeen ainakaan ;) Toki asiaan saattoi myös vaikuttaa sekin, että poikaystäväni mielestä minun kannattaisi olla laittamatta pidennyksiä takaisin, sillä hänen mielestään silmäni pääsevät paremmin "oikeuksiinsa" ilman niitä - awww, menepä nyt sitten moisen kommentin jälkeen niitä sörkkimään :D

Apua, tästä tulikin nyt sitten paaaljon pidempi romaani kuin mitä oletinkaan, mutta näin loppuun on vielä pakko sanoa, että nämä olivat nyt siis puhtaasti ja vain ainoastaan minun omakohtaisia kokemuksiani asiasta. Voin siis edelleenkin suositella pidennyksiä helppoutta ja näyttävyyttä kaipaavalle, mutta sillä omavastuulla, että ne omat ripset saattavat ensialkuun pidennyksistä luopumisen jälkeen olla tai ainakin tuntua lyhyemmiltä ja hennommilta. Kuten olen täällä aiemminkin kyselijoille todennut: kokeilemallahan se sitten selviää, mikä sopii itselle ja mikä ei, ja ripset ovat kuitenkin vain ripset sekä kaikeksi onneksi myös kasvava "luonnonvara" ;-)